Perustietoa voiteluaineista

Tiheys ja ominaispaino

Aineen tiheys on sen massan ja tilavuuden osamäärä [kg/m3]. Ominaispaino on aineen tietyn tilavuuden massan ja vastaavan vesimäärän massan suhde. Tiheys ja ominaispaino ovat lämpötilasta riippuvia ominaisuuksia.

Viskositeetti

Viskositeetti on lämpötilasta riippuva suure, jolla ilmaistaan nesteen juoksevuutta. Viskositeettiyksiköitä on useita. Voiteluöljyistä käytetään yleisesti kinemaattista viskositeettia, jonka yksikkö on Stoki [St] SI-järjestelmässä [m2/s] tai käyttökelpoisemmin senttistoki [cSt] SI-järjestelmässä [mm2/s]. Kun kinemaattinen viskositeetti kerrotaan öljyn tiheydellä mittauslämpötilassa, saadaan dynaaminen viskositeetti, jonka yksikkö on Poisi [P]. Dynaamisen viskositeetin SI-järjestelmän mukainen yksikkö on Pascal-sekunti, [Pas] [Ns/m2].

Viskositeetti-indeksi

Viskositeetti-indeksistä käytetään lyhennettä VI ja se kuvaa öljyn viskositeetin riippuvuutta lämpötilan muutoksesta. Mitä suurempi VI:n arvo on, sitä vähemmän öljyn viskositeetti muuttuu lämpötilan vaihdellessa.

Leimahduspiste

Öljyä lämmitettäessä siitä nousee höyryjä, jotka liekin avulla saadaan hetkeksi leimahtamaan. Lämpötilaa, jossa höyryt saadaan leimahtamaan, kutsutaan leimahduspisteeksi.

Jähmepiste

Jähmepiste on alin lämpötila, jossa öljy laboratorio-olosuhteissa liikkuu kallistettaessa koeputkea, jossa sitä on jäähdytetty. Öljyn jähmepiste johtuu joko öljyn viskositeetin kasvusta riittävän suureksi lämpötilan laskiessa, tai parafiinivahan kiteytymisestä yhdessä viskositeetin nousun kanssa siinä määrin, että öljy muuttuu kiinteäksi.

Neutraloimisluku

Voiteluaineissa on perusöljystä, lisäaineistuksesta tai käytöstä johtuvasta hapettumisesta peräisin olevia happamia ja/tai emäksisiä aineita. Ne analysoidaan laboratoriossa kokonaisemäslukuna (TBN) tai kokonaishappolukuna (TAN). Neutraloimisluku ilmoittaa sen emäksen/happaman aineen määrän, joka tarvitaan öljyn neutraloimiseksi. Neutraloitumisluvun yksikkönä käytetään [mg KOH/g] (milligramma kaliumhydroksia per gramma öljyä).