Suorituskykyluokitukset

Moottoriöljyjen luokitukset

SAE-viskositeetti

Moottoriöljyjen viskositeetti ilmaistaan SAE (Society of Automotive Engineers) -luokituksen avulla. SAE-luokituksessa moottoriöljyt on jaettu seuraaviin luokkiin: 0W, 5W, 10W, 15W, 20W, 25W, 20, 30, 40, 50 ja 60. Näistä luokista pelkällä numerotunnuksella varustettujen luokkien öljyille on määritetty oheisen taulukon mukaiset viskositeetin raja-arvot lämpötilassa 100 °C. W-kirjain luokan numeron yhteydessä ilmaisee öljyn soveltuvuuden kylmiin olosuhteisiin. Näiden luokkien öljyille määritetään taulukon mukaisen miniviskositeetin 100 °C:ssa lisäksi pumpattavuuden rajalämpötila sekä viskositeetti kylmissä lämpötiloissa.

Suurin osa nykyään myytävistä moottoriöljyistä on moniasteisia, eli ne täyttävät ilmoitetun luokan viskositeettivaatimukset sekä kylmässä että kuumassa. Kullekin SAE-luokalle on määritelty maksimiviskositeetti omassa lämpötilassaan (kts. oheinen taulukko). Viskositeetin mittaus perustuu kylmän kampikammion jäljittelijään (CCS-laite). Pumpattavuuden rajalämpötila taas kuvaa alinta lämpötilaa, jossa moottorin öljypumppu pystyy siirtämään öljyä voitelujärjestelmässä. Sitä voidaankin pitää alhaisimpana turvallisena kylmäkäynnistyslämpötilana.

Taulukossa oleva HTHS tulee sanoista High Temperature High Shear Rate eli ”korkea lämpötila suuri leikkaus”. Tällä testillä mitataan öljyn viskositeetin pysyvyyttä kuumissa ääriolosuhteissa.

SAEluokka CCSviskositeetti cP/°C Pumpattavuuden
rajalämpötila, °C
Viskositeetti CSt/100 °C
minimi               maksimi
HTHS cP***
0 W 6.200 / -35 -40 3,8 -  
5 W 6.600 / -30 -35 3,8 -  
10 W 7.000 / -25 -30 4,1 -  
15 W 7.000 / -20 -25 5,6 -  
20 W 9.500 / -15 -20 5,6 -  
25 W 13.000 / -10 -15 9,3 -  
20     5,6 < 9,3 2,6
30     9,3 < 12,5 2,9
40     12,5 < 16,3 2,9*
40     12,5 < 16,3 3,7**
50     16,3 < 21,9 3,7
60     21,9    < 26,1 3,7

                                     

*) Viskositeettiluokat SAE 0W-40, 5W-40 ja 10W-40.
**) Viskositeettiluokat SAE 15W-40, 20W-40, 25W-40 ja 40.
***) Minimiviskositeetti 150°C:n lämpötilassa HTHS-kokeessa.

API-luokitus

Moottoriöljyjen API-luokitus on syntynyt ja sitä kehitellään API:n (American Petroleum Institute), ASTM:n (American Society for Testing and Materials) ja SAE:n yhteistyönä. Se määrittelee useiden eri parametrien (esim. männän puhtauden, männänrenkaiden kulumisen jne.) raja-arvoja erilaisia testimoottoreita käytettäen.

Moottoriöljyjen API-luokitus on jaettu kahteen ryhmään:

1) Bensiinimoottoriöljyt, joille on käytössä luokat SE, SF, SG, SH, SJ, SL, SM ja SN
2) Dieselmoottoriöljyt, joille on käytössä luokat CC, CD, CE, CF, CG, CH, CI ja CJ

Bensiinimoottoriöljyt
  • SC, SD ja SE ovat vanhoja luokituksia, jotka voivat esiintyä vanhemmissa ajoneuvoissa.
  • SF: Tyypillinen vaatimus vuosimallia 1981-1988 olevien ajoneuvojen bensiinimoottoreille.
  • SG: Aiempaa parempia puhtaanapito-, lietteenesto-, käyttöikä- ja kulumisenesto-ominaisuuksia vaativa luokka.Useimpien moottorinvalmistajien laatuvaatimuksena vuodesta 1989 alkaen.
  • SH: 1993 käyttöönotettu luokitus. Testeiltään ja rajoiltaan sama kuin SG, mutta testien suoritustapa on vaativampi.
  • SJ: 1996 käyttöönotettu luokitus, joka on kehitetty moottoreiden entistä tiukempien päästö- ja suorituskykyvaatimuksien mukaiseksi.
  • SL: 2001 käyttöönotettu luokitus, jossa otetaan huomioon parempi polttoainetalous, parempi suoja katalysaattorille ja muille päästöjä vähentäville osille ja mahdollisuus pidennetyille öljynvaihtoväleille. Testit ja testirajat ovat merkittävästi vaativammat kuin SJ-luokituksessa.
  • SM: 2005 käyttöönotettu luokitus, jossa parannettu moottorin suojaa kulumista vastaan, kylmäominaisuuksien säilyvyyttä käytönaikana ja hapettumisenkestoa verrattuna SL-luokkaan.
  • SN: 2010 esitelty luokitus, jossa tiukemmat raja-arvot mm. mäntien puhtaudelle, lietteen syntymiselle ja yhteensopivuudelle tiivistemateriaalien kanssa.
Dieselmoottoriöljyt
  • CB, CC ja CD ovat vanhoja luokituksia, jotka saattavat esiintyä vanhemmissa ajoneuvoissa.
  • CE: 1985 esitelty luokitus, jonka käyttö on tyypillistä ahdetuille ja raskaasti kuormitetuille dieselmoottoreille.
  • CF: 1994 esitelty luokitus, joka on tarkoitettu esikammiodieselmoottoreille.
  • CF-4: 1990 esitelty luokitus, joka on CE:n korvaava parannettu luokitus.
  • CF-2: Muuten sama kuin CF-4, mutta kaksitahtidieseleille.
  • CG-4: 1995 esitelty luokitus, joka täyttää amerikkalaisille raskaan kaluston dieseleille asetetut vaatimukset.
  • CH-4: Raskaan kaluston luokitus vuoden 1998 päästöstandardit täyttäville moottoreille, jotka on suunniteltu käyttämään rikitöntä tai vähärikkistä dieselpolttoainetta.
  • CI-4: 2002 voimaan tullut luokitus vähäpäästöisille moottoreille, jotka on suunniteltu täyttämään v. 2004 pakokaasupäästöjen vaatimukset. Erityisesti moottoreihin, joissa on pakokaasujenkierrätys, EGR.
  • CJ-4: 2006 voimaan tullut luokitus, joka vastaa eräiden 2007 ja myöhemmin markkinoille tulleiden tieliikenteessä käytettävien pääsääntöisesti amerikkalaisten vähäpäästöisten dieselmoottorien vaatimuksiin. Erityisesti se on tarkoitettu moottoreihin, jotka käyttävät vähärikkistä polttoainetta ja jotka mahdollisesti on varustettu uudentyyppisillä pakokaasujen jälkikäsittelyjärjestelmillä.

ACEA-luokitus

ACEA on eurooppalainen autonvalmistajien yhteistyöjärjestö, joka on kehittänyt nykyaikaiset eurooppalaiset autot ja käyttöolosuhteet paremmin huomioivan moottoriöljyjen laatuluokituksen. ACEA-luokitus on jaettu moottorityyppien mukaan kolmeen pääryhmään: bensiinimoottorit (A), kevyen kaluston dieselmoottorit (B) ja raskaan kaluston dieselmoottorit (E). Vuonna 2004 tehdyssä uudistuksessa A- ja B-luokat yhdistettiin A/B luokaksi. Lisäksi tuli uusi C-luokitus, joka on tarkoitettu erilaisilla pakokaasujen kierrätys- ja puhdistusjärjestelmillä varustetuille kevyen kaluston bensiini- ja dieselmoottoreille. C-luokan öljyt ovat ns. Low SAPS -öljyjä, jotka sisältävät vähemmän rikkiä, fosforia ja sulfaattituhkaa kuin perinteiset moottoriöljyt.

Kevyen kaluston bensiini- ja dieselmoottoriöljyt
  • A1/B1: Kevyen kaluston bensiini- ja dieselmoottoreihin suunniteltuja pienikitkaisia ja matalaviskositeettisiä ns. polttoaineensäästö-öljyjä. A1/B1 -luokan öljyjen käyttö ei ole sallittu kaikissa ajoneuvoissa. Soveltuvuus on tarkistettava ajoneuvon huoltokirjasta.
  • A2/B2: Suunniteltu normaalikäyttöön ja normaaleille öljynvaihtoväleille. Luokitus esiintyy lähinnä vanhemmissa ajoneuvoissa. Voidaan korvata A3/B3 -luokan öljyillä.
  • A3/B3: Kevyen kaluston bensiini- ja dieselmoottoreihin suunniteltuja öljyjä moottorivalmistajien pidennetyille öljynvaihtoväleille.
  • A3/B4: A3/B3 -luokkaa vastaavia, mutta lisätty vaatimuksia suoraruiskutusdieselmoottoreille. Voidaan käyttää ajoneuvoissa, joissa vaatimus A3/B3.
  • A5/B5: Pienikitkaisia ja matalaviskositeettisiä öljyjä pidennetyille vaihtoväleille. Niiden käyttö ei ole sallittu kaikissa ajoneuvoissa. Soveltuvuus on tarkistettava ajoneuvon huoltokirjasta.

C1, 2, 3 ja 4 ovat ns. Low SAPS -öljyjä, joissa rikki, fosfori ja metallipohjaiset lisäaineet on pääosin korvattu uudemman teknologian lisäaineilla. Tämän Low SAPS -ominaisuutensa vuoksi nämä öljyt eivät vaikuta haitallisesti uudenaikaisten ympäristöystävällisempien moottorien pakokaasujärjestelmien toimintaan. Ohuita C1- ja C2-energiansäästö-öljyjä tulee käyttää vain moottoreissa, joihin ne on hyväksytty.

  • C1: Ohuita ns polttoaineensäästö-öljyjä, jotka alittavat erittäin tiukat Low SAPS -rajat.
  • C2: Ohuita ns polttoaineensäästö-öljyjä, jotka alittavat tiukat Low SAPS -rajat.
  • C3: Low SAPS -öljyjä, jotka alittavat tiukat Low SAPS -rajat. Sama Low SAPS -taso kuin C2:ssa, mutta pienempi polttonesteen säästövaatimus.
  • C4: Low SAPS -öljyjä, jotka alittavat erittäin tiukat Low SAPS -rajat. Lähes sama Low SAPS -taso kuin C1:ssä, mutta polttonesteen säästövaatimus vastaa C3:a.
Raskaan kaluston dieselmoottoriöljyt
  • E2: Öljyt on tarkoitettu raskaankaluston dieselmoottoreihin ajettaessa normaaleilla vaihtoväleillä.
  • E4: Pitkien öljynvaihtovälien erikoisöljy lähinnä Mercedes-Benzin ja MAN:n EURO 3 -moottoreihin.
  • E5: Useimmat moottorivalmistajat vaativat EURO 3 -moottoreissa E5-luokan öljyjä ajettaessa pidennetyillä öljynvaihtoväleillä. Virallisesti E5 on poistunut luokitus, jonka on korvannut E7.
  • E6: Raskaankaluston Low SAPS -öljy (kts. ACEA C1-C4) pitkille öljynvaihtoväleille. Tarkoitettu erityisesti eurooppalaistyyppisille dieselmoottoreille, joissa on uudentyyppisiä pakokaasujen jälkikäsittelyjärjestelmiä.
  • E7: Erittäin korkean suorituskyvyn omaava pitkien vaihtovälien dieselmoottoriöljy EURO 3- ja 4-vaatimukset täyttäviin dieselmoottoreihin. Sopii myös vanhempaan kalustoon.
  • E9: Huippuluokan dieselmoottoriöljy raskaalle kalustolle. Suorituskykytasoltaan parempi kuin E7 ja soveltuu lisäksi moniin uudentyyppisillä pakokaasujen käsittelyjärjestelmillä varustettuihin moottoreihin. Voidaan käyttää myös ajoneuvoissa, joissa vaatimuksena on ACEA E7 tai E5.

CCMC-luokitus

Eurooppalaisten auton- ja voiteluaineiden valmistajien yhteisjärjestön CCMC-luokitus on poistunut virallisesti käytöstä jo 1996 ja sen tilalle on tullut uusi korvaava laatuluokitus ACEA. CCMC-luokituksia on edelleen mm. vanhempien autojen ohjekirjoissa ja voiteluöljysuosituksissa. Henkilö- ja pakettiautojen bensiinimoottoreihin tarkoitetut öljyt merkittiin G-kirjaimella ja dieselmoottoreihin tarkoitetut öljyt PD-tunnuksella. Raskaan kaluston dieselmoottoriöljyt merkittiin kirjaimella D.

Kaksitahtimoottoriöljyjen luokitukset

API-luokka

Kaksitahtimoottoriöljyjen suorituskykytaso määritetään API-luokituksella, joka perustuu laboratorio- ja moottorikokeisiin. Kaksitahtiöljyt jaetaan neljään eri API-luokkaan seuraavasti:

API-luokka Pääasiallinen käyttökohde
API-TA Mopojen, ruohonleikkureiden ja muiden vastaavien laitteiden kaksitahtimoottorit.
API-TB Mm. pienitehoiset moottoripyörät ja skootterit.
API-TC Maalla vaativissa olosuhteissa toimivien kaksitahtimoottorien voiteluun. Voidaan käyttää myös kun vaatimustasona on API-TA tai API-TB.
API-TD Erityisesti kaksitahtiperämoottoreiden voiteluun.


HUOM! API-TC- ja API-TD -luokat ovat rinnakkaisia eli kumpikaan ei voi korvata toista.

JASO

Japanilaisten moottorivalmistajien luokitus, jossa on kiinnitetty erityistä huomiota öljyjen vähäiseen savunmuodostukseen. JASO:n vaatimustasot ovat: SA, FB , FC ja FD (vaativin viimeksi mainittuna).

NMMA

Perämoottorivalmistajien erikoisluokitus perämoottoreiden kaksitahtiöljyille. Tässä luokituksessa on kiinnitetty erityistä huomiota moottorin puhtaanapysymiseen. Perämoottorivalmistajien suosituksissa yleisimmin esiintyvä luokitustaso on TC-W3.

Nelitahtiperämoottoreiden erikoisluokitus on FC-W.

Vaihteisto- ja vetopyörästö-öljyjen suorituskykyluokat

SAE-viskositeettiluokitus

Vaihteisto- ja vetopyörästö-öljyjen SAE-luokat ovat 70W, 75W, 80W, 85W, 80, 85, 90, 110, 140, 190 ja 250. Luvun perässä oleva W osoittaa, että öljyn viskositeetti on määritetty alhaisissa lämpötiloissa. Viskositeetin on pysyttävä taulukon ilmoittamissa lämpötiloissa 150.000 senttipoisin alapuolella, ja lisäksi täytettävä määrätyt minimivaatimukset 100°C:n lämpötilassa. Muille SAE-luokille on viskositeetin raja-arvot määritetty 100°C:n lämpötilassa.

Vaihteisto- ja vetopyörästö öljyjen SAE-luokitus:
SAE-luokka Maksimilämpötila
150.000 cP:n 
viskositeetille

Viskositeetti cSt 100 ºC
Min/Max 

70 W -55 4,1 / -
75 W -40 4,1 / -
80 W -26 7,0 / -
85 W -12 11,0 / -
80   7,0 / < 11,0
85   11,0 / < 13,5
90   13,5 / < 18,5
110   18,5 / < 24,0
140   24,0 / < 32,5
190   32,5 / < 41,0
250   41,0 / -

API-luokat

  • GL-1: Vaihteistoöljy, joka ei sisällä paineenkesto- eli EP-lisäaineita. Käytetään vaihteistoissa, joissa on alhaiset liukunopeudet.
  • GL-4: Melko runsaasti EP-lisäaineistettu öljy, jota käytetään useimpien autojen käsivalintaisissa vaihteistoissa.
  • GL-5: Erittäin runsaasti EP-lisäaineistettu öljy raskaaseen käyttöön. Useimpien nykyaikaisten autojen ja työkoneiden hypoidivetopyörästöihin, joissa esiintyy suuria nopeuksia, korkeita lämpötiloja ja iskumaisia kuormitushuippuja.

HUOM! Käytä aina vain suositusten mukaista API GL -luokkaa.

Ajoneuvot, joiden vetopyörästöt on varustettu kitkalukolla, vaativat yleensä erikoislisäaineistuksen varmistamaan kitkalukon tasaisen toiminnan. Vetopyörästö-öljyissä, joissa on kitkalukon toimintaa parantava lisäaineistus, käytetään yleensä lisämerkintää LS tai Limited Slip (esim. Teboil Hypoid LS). Vaihteistoöljyjen tavallisten tehtävien lisäksi automaattivaihteistoöljyjen (ATF) on toimittava voiman välittäjänä ja kyettävä täyttämään erilaisten materiaalien asettamat kitkaominaisuudet.

HUOM! Automaattivaihteistoöljyt eivät kuulu API-luokituksen piiriin, vaan vaihteistojen valmistajat ovat asettaneet käytettävälle öljylle omat vaatimuksensa. Eri vaihteistovalmistajien vaatimukset poikkeavat toisistaan kitkaominaisuuksilta. Suuri osa automaattivaihteistoista voidaan voidella Dexron II- tai Dexron III -tyyppisellä öljyllä, mutta mikäli vaihteistovalmistaja antaa omat vaatimukset käytettävälle öljylle, on niitä syytä noudattaa vaihteiston toiminnan varmistamiseksi.